Ringa 8 vuotta!

Perinteisten pönötyskuvien sijaan laitetaan nyt esille eilen kuvattu video synttärisankarista. Koira on jo veteraani-iässä, mutta sitä ei kyllä huomaa kuin rekisteripapereista... :)

Emma on poissa

Facebook 3.9. klo 19.40
Nyt ei oo kaikki kunnossa, kun Emmalle ei keksi kelpaa :(

Facebook 3.9. klo 19.57

Ihan oon kysymysmerkkinä itekkin. Se liikkuu kankeasti, ei meinannu päästä makuulta ylös ja nyt ei syö :( Vähän aikasemmin oli ihan reipas.

Facebook 3.9. klo 21.11

Tilanne taitaa olla normalisoitumassa :) Ihan entiseen tapaan tuli kärkkymään juustoa ja nappas sen kädestä ja keksitkin maistuu taas. Sain annettua aikaisemmin kipulääkkeen kinkun mutkassa (ennen syöny kipulääkkeetkin ihan kädestä), ehkä se auttaa. Hitaasti se liikkuu, mutta ihan rauhallinen on.

Facebook 3.9. klo 21.28

Tää kaikki alkoi siitä, että se jotenkin könys keittiön laattalattialla ja jouduin nostamaan sitä ylös. Ehkä se jotenkin siinä venäytti paikkoja. Toivotaan, että syy syömättömyydelle oli vaan tuon kaltainen kipu!

Facebook 3.9. klo 21.43

Nyt se otti jo juoksuaskelia ehtiäkseen nopeammin iltaruualle :)

Kotipiha 5.9. n. klo 16

Koti 5.9. n. klo 20

Keksi ei kelpaa, liikkuminen hidasta, selkä köyristyy hengityksen tahdissa, häntä painuu kopien väliin.

Puhelu Oulun Eläinklinikalle 5.9. klo 21.06

Hoitaja olettaa, että kyseessä on selkäkipu, vaikka yritän sanoa, että ei se siltä näytä. Emma on kuitenkin pötkötellessään rauhallinen ja lopetan puhelun sanomalla, että toivottavasti ei nähdä ensi yönä. Ei nähty, kun taustalta kuului englannin kielistä puhetta, enkä halunnut alkaa selittää asiaani ulkomaalaiselle lääkärille.

Puhelu Hennalle 5.9. johonkin aikaan

Jutellaan pernakasvaimen Almalle aiheuttamista oireista. Pelottavan samanlaiselta kuulostaa, mutta kuitenkin niin erilaiselta. 

Puhelu kaupungin päivystävälle eläinlääkärille 5.9. n. klo 22

Eläinlääkärin mukaan ei kuulosta päivystystapaukselta, vaan hän olettaa, että oireiden aiheuttaja on tuki- ja liikuntaelimistön kipu. Varataan aika seuraavalle aamulle, kun "ei yöllä voi oikein tehdä mitään eikä röntgen-kuvia oteta".

Puhelu kaupungin päivystävälle eläinlääkärille 5.9. n. klo 22.45

Minä: Me tullaan nyt! Koira pomppasi istumaan ja alkoi huojua ja täristä puolelta toiselle.

Eläinlääkäri: Voittehan te tulla, mutta sinähän sitten tiedät, että yöllä maksu on kaksinkertainen. Eikä yöllä oikein voi muuta tehdä, kuin antaa tujummat kipulääkkeet.

Kaupungin päivystävä eläinlääri 5.9. n. klo 23.15, vastaanottotila

"Me tultiin nyt sitten vaikka hakemaan vaan ne tujummat kipulääkkeet."

Emma pääasiassa pötköttelee lattialla, vaikka normaalisti se on aina vähän levoton uudessa paikassa. Seistessä se huohottaa ja liikkuessa näyttää vanhentuneen 3 vuotta 2 tunnissa.

Kaupungin päivystävä eläinlääkäri 5.9. n. klo 23.30, tutkimushuone

Eläinlääkäri katsoo ikenet ja toteaa, että tämä on päivystystapaus ja hyvä että tulitte.

Facebook 6.9. klo 02.10

BH TK2 Mäkiharjun Lucky Leia, "Emma" 20.5.2002-6.9.2014
Meillä on ikävä <3

Facebook 6.9. klo 21.10

Enpä eilen töistä tullessa arvannu, mikä on illalla edessä. Vastassa oli ihan normaali koira, joka jopa vähän juoksenteli Ringan kans pihalla. Vaan eipä sitten illalla maistunutkaan enää keksit, liikkuminen meni hitaaksi ja seistessä selkä köyristyi hengityksen tahdissa ja häntä painui jalkojen väliin. Aivan vielä ei kuitenkaan ymmärretty tilanteen vakavuutta, kun Emma aluksi niin rauhallisena pötkötteli ja nukkui. Vaan kun olossa alkoi tulla muutosta ja lähdettiin päivystävälle, niin sinne vietiin pahasta anemiasta kärsivä koira, jonka sydän hakkas tiheästi ja jolle näytti muutamassa tunnissa tulleen monta vuotta ikää lisää. Anemian syytä voitiin vaan arvailla, mutta vatsaontelossa oli nesteen tapaista, todennäköisesti verta. Oletettavasti jossain oli kasvain, joka oli revennyt ja alkanut vuotaa. Toinen vaihtoehto anemialle olisi voinut olla hemolyysi. Huonoja vaihtoehtoja molemmat. Kovin väsynyt koira sai nukahtaa syvempään uneen. Mulla on hyvä olla, mutta paha mieli

Facebook 7.9. klo 9.15

Päätös oli oikea ja siksi mun olo onkin hyvä. Kyllä se aika pian eläinlääkärissä selvisi, että Emma ei kotiin enää tuu. Vaan ei sitä pystynyt ääneen heti sanomaan ja joitain verikokeita otettiin vielä tilanteen varmistamiseksi. Tulokset kuitenkin oli sen verran epämääräisiä, että eipä niistä oikein tukea saanut.

Ensimmäiset huolestuttavat oireet tuli siis jo keskiviikkona, mutta niistä Emma toipui muutamassa tunnissa ja oli perjantai-iltaan asti aivan OK. Että sillon keskiviikkona oireiden vakavuutta ei edes käsittänyt ja perjantainakin ensin ooteltiin olon helpottamista, kävihän niin edelliselläkin kerralla!