Lähellä

Sain taas kuvan kotoa. Juha oli tuossa yrittänyt venytellä, kun Ringa oli mönkinyt päälle nukkumaan :D  Eipä tuota uskoisi samaksi koiraksi, jota kovasti yritin saada (siinä kummemmin onnistumatta) nukkumaan sylissä sillon, kun se oli vielä pikkuinen pentu.

On napsumista ja sitten on napsumista

Oon valitellu, että meillä napsuu. Mutta sitä en ole kertonut, että meillä napsuu kolmella eri tavalla. On se  tunnistamaton pelottava napsuminen ja sitten on sähkökatkoksiin liittyvä pelottava napsuminen. Sähkökatkoksia ei onneksi ole kovin usein. Mutta olipa meillä tässä joku talvi sitten vähän huono yö, kun puita oli kaatunut sähkölinjoille ja Oulun Energia yritti ottaa selvää tapahtumapaikasta katkaisemalla sähköt ja laittamalla ne taas päälle. Ja tämä toistui yössä n kertaa... Näiden pelottavien napsumisien lisäksi meillä napsuu vielä ei-pelottavasti. Eilen illallakin monta kertaa. Se ehkä on olohuoneen lamppu se napsuja. Kyllä minäkin kuulen eron näissä napsumisissa, mutta napsumisia ne silti kaikki on. Omituinen eläin.

Kiero koira

Meillä napsuu taas (tai edelleen). Eikä me vieläkään tiedetä mikä, missä ja miksi. Ja Emma huomaa napsumisen edelleen. Juha on muutaman kerran heltynyt pyytämään Emman sänkyyn napsahduksen jälkeen, kun se niin säälittävästi tärisee sängyn vieressä ja sänkyyn se tuntuu aina rauhoittuvan. Eilen napsahti taas. Eikä mennyt kuin hetki, niin Emma oli sängyssä nukkumassa. Ihan rauhassa ja ihan itse sinne tulleena. Jos se ei olisi koira, sanoisin, että tää vaikuttaa ihan laskelmoidulta ;)

Pissakontrolli

Ei kiteitä, ei bakteerikasvua, pH 7,5. Ja koira on taas alkanut useammin kieltäytyä lenkkeilystä??? :/

Kuka tullee?

Juha työpäivän jälkeen. Ja kiviäkin kiinnostaa. No Emmaa ehkä vähän:

Ammi oltuaan pois pari tuntia (vaikka on se vastaanotto monesti ollut vauhdikkaampikin):

Lisää tuloksia

Sain Emman verikokeista tällä viikolla vielä viimeiset tulokset. Kyseessä kilpirauhasarvot, joiden määrittämistä eläinlääkäri ehdotti kuultuaan Emman lenkkeilyhaluttomuudesta ja nähtyään koiran. Ai niinku mikä Emman turkissa muka on vikana ;)

Asiaan. Kilpirauhasen vajaatoiminta voi aiheuttaa mm. väsymystä, turkin huononemista ja lihomista. Kuultuaan, että Emma on aina ollut vähän laiskanlainen lenkkeilijä, turkki on aina (tai ainakin aina sterilaation jälkeen) ollut samanlainen ja että Emma ei ole lihonut missään vaiheessa enkä myöskään ole ihmetellyt, että miten paino meinaa nousta koiran syödessä aivan mitättömiä annoksia, eläinlääkäri tuli siihen tulokseen, että tuskin tässä nyt kilpirauhasen vajaatoiminnasta kuitenkaan on kyse. Mutta koska asia oli heitetty ilmoille, en uskaltanut olla niitäkään arvoja mittauttamatta. Selvisi, että Emman T4-hormonin määrä on alhainen, jopa hieman alle viitearvon (Emmalla 16,5 nmol/l, rajat 17-53 nmol/l). Mutta koska TSH:n määrä (0,28 nmol/l) oli nätisti rajoissa (0-0,5 nmol/l) ja T4/TSH-suhde oikein hyvä (Emmalla 58,9, tulisi olla > 30) ei tilanne ole huolestuttava. Eli Emman T4-arvo ei varmaankaan ole noinkin iso siitä syystä, että aivolisäke tuottaa paljon TSH:a piiskaten sillä kilpirauhasta tuottamaan lisää T4:sta. Vaan alhainen arvo lienee Emmalle riittävä. Mutta pidetään asia mielessä, seurataan koiraa ja viedään tarvittaessa kontrolliin.

Sain taas Juhalta kuvia kotoa. Miten ihmeessä se tuon oikein tekee?

Ei ainakaan alahampailla? :D

Ne pienet asiat

Emma on jo pitemmän aikaa saattanut välillä kieltäytyä lenkkeilystä kokonaan. Onhan se aina ollut vähän laiskanpuoleinen, mutta syksyllä mukaan tuli kaikilla neljällä tassulla vastaan haraaminen. Näissä tilanteissa oon ensin yrittänyt houkutella sitä mukaan, mutta jos se ei ole onnistunut, niin olen antanut periksi ja vienyt sen kotiin. Ihan alussa vastaan panemiseen liittyi pissalla käynnin jälkeinen raivokas takapuolen nuoleminen, jonka jälkeen Emmaa ei enää saanut liikkeelle. Mutta aina nämä jutut eivät kulkeneet käsi kädessä ja tuo nuolemisjuttu jäi kokonaan pois aika pian. Lisäksi minun ollessa Kuopiossa Juha on alkanut ilmoitella Emman öisistä retkistä juomakupille ja/tai pihalle pissalle. Mutta näitäkään ei ole ollut mitenkään jatkuvasti, tosin välillä useampana yönä peräkkäin, mutta sitten on taas voinut mennä pitkiäkin pätkiä ilman heräämisiä. Eikä pissaaminen tai juominen muuten ole lisääntynyt. Ainoastaan parina aamuna olen pistänyt merkille, että Emma pissaakin yhden kerran sijasta kolmesti. Mutta tämäkin tosiaan hyvin harvoin.

Olen käyttänyt Emman pari vuotta sitten veteraanikoiran lääkärintarkistuksessa ja nyt alkoi tuntua, että voisi olla aika uudelle tsekkaukselle. Pissan pH oli korkea (8, kun pitäisi olla korkeintaan 7 luokkaa) ja siinä oli kiteitä. Eläinlääkärin tunnustellessa virtsarakon seutua Emma ihan vinkaisi. Tänään sain tekstiviestin, että viljelyssä kasvaa bakteereita ja antibioottikuuri tulee aloittaa eläinlääkärin ohjeen mukaan. No minähän en aivan tuohon viestiin tyytynyt, vaan soitin kysyäkseni tarkempia tietoja. Kasvu vaikutti (pesäkkeiden värin perusteella?) E. coli:lta, mutta pesäkkeitä oli vain 5 isoa ja joitain pienempiä, mikä ei ole paljon. Sekakasvua ei ollut, vaan tosiaan pelkästään se koli.

Oireiden perusteella en kyllä osannut ajatella tulehdusta. Kun eipä niitä kovin kummoisia oireita ole edes ollut. Hyvähän se nyt jälkikäteen on laskeskella yhteen 1+1. Kun noilla molemmilla koirilla pentuna oli oikein virtsatieinfektiokierre, oli mun mielestä vaan rahastusta kuskata kontrollinäytettä analysoitavaksi, kun kyllähän sen nyt oireiden poistumisesta huomas, että kuuri tehoaa. Vaan nyt ite sanoin haluavani kontrollinäytteen, koska eipä mulla muuten kyllä tule olemaan kummoista käsitystä, että onko koira parantunut vai ei. Mahtaako muuten vanhenevilla/vanhoilla koirilla olla myös kroonisia virtsatieinfektioita, samaan tapaan kuin vanhoilla mummoilla...?

Emma oli eläinlääkärissä erittäin reipas. Mun mielestä on käsittämätöntä, että juuri Emma on minun koirista se, joka innolla juoksee eläinlääkäriaseman ovesta sisään ja on siellä melkein kuin kotonaan (pientä läähätystä lukuunottamatta). Ringa puolestaan on koko ajan sitä mieltä, että tää oli nyt kyllä tässä, ei kun menoksi. Vaikka Emma oli niin hienosti, niin ei saatu ite valita tassusidettä (vai mikä tuo nyt on) ;) Vaan on tää eläinlääkärin valkkaamakin ihan hieno!

Tarkimmat nyt tietty oivaltaa, että verinäytekin otettiin. Maksa- ja munuaisarvot oli OK, mutta valitettavasti verisoluista ei saatu mitään tietoa, kun analysaattori oli rikki. Saan viedä koiran uuteen verikokeeseen ilman mitään muita maksuja (paitsi tietty analyysin hinta), jos se koetaan vielä tarpeelliseksi. Mutta syödään nyt se antibioottikuuri ensin ja katotaan poistuuko (olemattomat) oireet.