lauantai 30. heinäkuuta 2011

Koirien tylsä Lapin loma

Tänä vuonna kesälomareissu suuntautui Muonioon. Suunnitelmissa oli kävellä koirien kanssa jotain helpompia ja lyhyempiä reittejä ja käydä sitten itse muutamalla tunturilla. Menomatkalla pysähdyttiin katsastamaan Pakasaivo.

Pakasaivolla

Pakasaivo

Kävelyä Pakasaivolla tuli jotain satoja metrejä ja jonkin verran portaita ja pientä kivikkoa. En todellakaan pitänyt sitä mitenkään liian rasittavana koirille. Ja niin vaan Ringa illalla ontui. Kyllähän sen etujalat kävivät siellä kuin Singerin neulat, mutta ei, en voi uskoa. Ontuminen näytti ikävästi nivelrikolta, koska se aina helpotti liikkeelle lähdön jälkeen. Siksi oli vähän vaikea saada selvää, että kumpaa etujalkaa Ringa ontuu, mutta kyllä minä aika varma olen, että tällä kertaa se oli vasen. Sitä Ringa ontui jokunen vuosi sitten, ja siitähän se pieni muutos kyynärnivelestä löytyikin. Kesäkuun alussa tapahtunut ontuminen näytti ihan eriltä (ja oli mielestäni oikea jalka). Nyt särkylääkkeet auttoivat, enkä illan jälkeen nähnyt enää ontumista. Tokihan koirat pistettiin kevyelle liikunnalle ja ne suunnitellut reitit vaihtuivat mökin lähistöllä tapahtuvaan tasamaakävelyyn. Tai sitten ajettiin autolla kauemmaksi ja ulkoiltiin siellä vähän. Näin käytiin mm. Äijäkoskella ja kotimatkalla Ruoppakönkäällä.



Äijäkoski

Ruoppaköngäs

Lisäksi isäntäväki kävi tutustumassa Harrinivan rekikoirakeskukseen, jossa on tällä hetkellä n. 400 koiraa. Pääosa koirista on siperianhuskyja, mutta jonkin verran on myös alaskanhuskyja, joka ei ole mikään rekisteröity koirarotu vaan sekoitus monentyyppisistä koirista. Kaikki koirat olivat ystävällisiä ja niitä sai silitellä. Sopivan ikäisiä pentuja oikein "piti" ottaa syliin. Ei se kyllä mua haitannu ;) Harmi vaan, että tuolloin satoi vettä tosi paljon, joten kuvia tuli otettua tosi vähän. Ja koiratkin olivat pitkälti omissa kopeissaan. Tosin oli ne sen verran uteliaita, että tulivat aina vilkaisemaan meitä, kun pysähdyttiin häkin ulkopuolelle.

Harrinivan rekikoirakeskus


Pikkuisella jännittää

Ringan ontuminen kyllä ketuttaa vähän. Koska liikunta ei ole ollut viime aikoina mitenkään raskasta, uskoisin, että joko se oli jotain muuta (kolahdus jonnekin, kun oli niin innoissaan tms) tai sitten se oli erinäisten asioiden yhteisvaikutusta. En ole esimerkiksi yli kuukauteen syöttänyt koirille mitään nivelaineita. Tämä siitä syystä, että kun edellinen satsi loppui, en saanut heti hankittua uutta. Uuden Cartivet-jauheen tilasin samasta paikasta mistä aina ennenkin kesäkuun lopulla (Tervekoira.com), mutta en ole sitä tähän päivään mennessä saanut. En tiedä, missä vika, en ole kysellyt  (onneksi en ole maksanutkaan sitä vielä). En kuitenkaan ostanut/tilannut uutta mistään, koska aina ajattelin, että josko se nyt kohta tulis. Eipä näy. Lomalle lähtiessä kävin hakemassa tabletit kaupasta ja aloin syöttämään niitä siis samana iltana, kun ontuminen todettiin. Turha lienee sanoa, että jatkossa en tule pitämään näin pitkää taukoa...

Vaan kummasti se on oma suhtautuminen näihin ontumisiin muuttunut. Ennen se tuntui ihan kamalalta ja kaikin keinoin yritti välttää liikuntaa, mikä aiheuttaa ontumisen. Tokihan nytkin tilannetta seurataan ja liikuntaa tarpeen vaatiessa kevennetään, mutta kyllä Ringa tänään pääsi jo kotipihaan puuhastelemaan. Se ei ole saanut kipulääkettä enää muutamaan päivään ja remmilenkit pidennettiin heti ei nyt normaalimittoihin, mutta sellaiseksi hellepäivään sopivaksi (hah mikä kuvaus, tuskin kukaan tietää minkä mittaisia lenkkejä meillä nyt siis tehdään :D). Jos ontuminen palaa, niin sitten todetaan, että tää oli liikaa. Ja jos se näyttää edelleen nivelrikolta, niin hommataan Cartrophenit ja jatketaan toivottavasti normaalia elämään mahdollisimman pian. Tokihan se vähän mietityttää, että jos tää nyt nivelrikon oireita on, niin mitä nivelessä on tapahtunut näiden muutamien vuosien aikana. Emma kun ei ontunut jalkaansa vuosikausiin sen jälkeen, kun pieni muutos sen kyynärpäässä havaittiin. Mutta yksilöitähän nuo ovat. Jos koira ontuu sen oman kuolavanan kietouduttua etujalan ympärille, niin eihän sen muutoksen nivelessä tarvi välttämättä mikään mammuttimainen olla, että se sitä välillä linkuttaa :D Emmalla muuten tais tulla vuosi täyteen ilman ontumisia ja ilman Cartrophenia :) Sen tilanne näyttää ainakin oikein hyvältä :)

tiistai 19. heinäkuuta 2011

Vepen ongelmia

Ongelma 1: Vienti

Viennissä on sama vanha ongelma, jota en kuitenkaan pidä kovin isona ongelmana. Kun vaan saataisiin lisää toistoja, niin olen melko varma, että Ringa oppisi liikkeen kunnolla. Vientiä vaan harjoitellaan vepetreeneissä yllättävän vähän siihen nähden, että jokainen kouluttaja sanoo sen olevan suurimmalle osalle se kaikista vaikein liike. Osa kouluttajista esittelee itsensä "kolme vuotta vanhoiksi" vepeharrastajiksi, mutta eivät ole kisanneet vielä, koska koira ei vie. Täytyy sanoa, että välillä en ymmärrä, että miksi vientiä ei sitten harjoitella enemmän. Kesän aikana on ollut aika monta koulutuskertaa, että vientiä ei ole otettu. Osa kouluttajista antaa vaihtaa liikkeitä toiseen, mutta kaikki ei. Täytyy sanoa, että kyllä se vähän sitten tympäsee ottaa jotain veneestä hyppyä, kun siinä ei Ringalla oikeasti ole mitään ongelmaa!

Mutta se vienti. Tilanne on edelleen aika sama, eli Ringa osaa viedä maalla ja kahluusyvyydessä, mutta uidessa tulee se tavallinen ongelma, eli se meinaa kääntyä takaisin. Aika hyvin se on kuitenkin saatu lyhyitä matkoja veneelle jo uimaankin. Tässä on vastaanottajalla iso vastuu, eli hänen täytyy kutsua koiraa siinä vaiheessa, kun se näyttää kääntyvän takaisin. Eilen kutsuminen kyllä onnistui siinäkin tilanteessa, että Ringa oli jo uimassa takaisin minua kohti. Minun on turha rannasta sanoa mitään, koska sitten Ringa ainakin tulee takaisin. Jos Ringa ehtii päästää damin suustaan, on peli menetetty ja on parempi ottaa se takaisin rantaan ja lähettää uudestaan.

Ringa lähdössä innolla viemään

Tähän asti menee yleensä hyvin
Ja toisinaan jopa veneelle asti
Kun taas välillä käy näin

Ihan näin lähellä venettä Ringa ei yleensä käänny pois

Ongelma 2: Veneen nouto/hukkuvan pelastaminen

Tässä onkin sitten isompi ongelma... Ongelma on sama ihan normaaleissa vesinoudoissa, eli Ringa ei palauta minulle suoraan. Vepessä se tahtoo viedä tosi paljon vinoon, mikä tietää melkoisia pistemenetyksiä mahdollisissa kokeissa. Olen saanut asiaan jos jonkinnäköisiä neuvoja, enkä tietystikään saisi itsekin kouluttajana hämmentyä siitä, että eri kouluttajat neuvovat eri tavalla, mutta nyt kyllä täytyy myöntää, että vähän olen pihalla. Yksi sanoo, että minun pitää vaan kutsua sitä, sen on tultava, kun sitä kutsutaan. No saisinhan minä vaikka päälläni seisoa tai kärrynpyörää tennispallon kanssa rannassa heitellä, niin Ringa vaan vilkaisee minua ja jatkaa valitsemaansa suuntaan. Ja tulee sitten rantaa pitkin minun luo. Olen yrittänyt nätisti kutsuen, äkäisesti kieltäen, tennispallolla houkutellen... Yksi kouluttaja lohkaisi, että minulla ei ole tarpeeksi hyvä palkka. No jos ei tennispallo ole tarpeeksi hyvä, niin minä olen ongelman edessä kyllä aivan kädetön. Minä en tiedä, että Ringa tietäisi mitään parempaa. Pallossa on vielä se ongelma, että nouto tahtoo jäädä kesken, kun se pallo on niin hyvä. Toinen kouluttaja sitten totesi, että Ringa väistää minua. Tämä kuulostaa minusta järkevämmältä ja jonkin verran johonkin pisteeseen asti auttaa, kun minä en teekään rannassa mitään, odotan vaan ja käännyn jopa vähän poispäin.

Eilen tuli sitten taas uutta neuvoa. Koiran ei saa päästää tekemään virhettä, vaan pitää tehdä harjoituksia niin lyhyellä matkalla, että se ei ehdi kääntyä vinoon. Tässä on sitten se toinen ongelma, johon palaan vielä hetken päästä, että Ringa päästää köydestä irti, kun jalat osuu pohjaan. Jotta siis voin tehdä veneen hakua niin lyhyellä matkalla, että Ringa ei pääse kääntymään vinoon ja että se oikeasti vetää vielä venettä, täytyy mun olla kans siellä vedessä. No ei se nyt haittaa, mutta ihan kauhean innolla en odota syksyä... Kahluusaappaatko tässä vielä pitää ostaa?


Vinoon menee (kuvaaja mun selän takana...)

Uusin yritys korjata vika

Täytyy sanoa, että olen vähän nyt sekaisin. Jonkun tarttis tosiaankin nyt sanoa mulle mitä tehdä ja vahtia, että teen kans niin. Ja että yritän asiaa niin kauan, että liike joko alkaa onnistua tai että menetelmä voidaan oikeasti todeta toimimattomaksi... Jos nyt ite pitää valita, niin tämä viimeinen eilen kokeiltu tuntuu järkevimmältä. Ehkä. Pitää vaan toivoa pitkää ja lämmintä loppukesää...

Ja se köysi pitäisi ostaa! Ja opettaa Ringalle vetämistä! Lisäksi pitäisi opettaa tolpat. Jos se osaisi ne, niin olispahan nekin ohjaamassa liikettä oikeaan suuntaan.

Kuvat: Henna
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...