perjantai 5. heinäkuuta 2013

Ripuli-Ringa ja Epulis-Emma

Käytin molemmat koirat tänään eläinlääkärissä. En tullut paljon viisaammaksi, mutta köyhdyin 259 €. Paitsi että ei se oikeastaan pidä paikkaansa, koska Ringan vakuutuksen pitäisi tulla jonkin verran vastaan. Kuulin myös, että Emman suussa oleva patti on todennäköisesti epulis, hyvänlaatuista ikenen liikakasvua. Itse asiassa olin itse päätynyt samaan diagnoosiin jo aikaisemmin ;) Pattia seurataan nyt ja tutkitaan tarkemmin, jos se alkaa muuttua ulkonäöltään vähemmän ientä muistuttavaksi tai jos se kasvaa niin suureksi, että siitä aiheutuu jotain haittaa.

Jepulis, se on varmaan epulis.

Lisäksi sain kuulla, että Emman sydän ja keuhkot kuulostavat terveiltä, pissassa ei ole merkkejä tulehduksesta ja veriarvotkin on aika lailla OK. Tosin Emman ollessa kyseessä aina tunnutaan menevän alarajoilla. Nyt tutkittiin verisolut, koska edellisellä kerralla näyte jäi analysoimatta laitteen ollessa rikki. Leukkareiden määrä oli alhainen, ymmärsin että osa jopa pikkuisen alle viitearvon. Mutta erittelylaskennassa solujen suhteet oli ihan normaalit. Mutta jos pissassa ei ole tulehdusta, sydän ja keuhkot on OK ja veriarvotkin kunnossa, niin mistä johtuu haluttomuus lenkkeillä sekä aika jatkuva pieni läähättäminen sisällä. Se ei johdu helteestä, sillä läähättäminen alkoi joku viikko sitten, kun ei oltu lähelläkään hellelukemia. Yhdistin sen silloin ontumiseen, mutta läähättäminen ei loppunut kipulääkekuurin aikana. Ehkä se on nyt vähän kuitenkin vähentynyt. Cartrophen-kuurihan saatiin tänään päätökseen, jos läähättäminen kuitenkin johtui kivusta ja nyt meni vaan kauemmin saada kipu aisoihin?

Ja sitten Ringa. Toukokuusta asti se on ollut ajoittain ripulilla, kesäkuun alusta alkaen suurin piirtein kerran viikossa. Välillä tuntuu, että maha ei kestä mitään siinä vaiheessa, kun ripulointi alkaa, mutta sitten taas toisinaan olen jatkanut ruokkimista koiranruualla ja ripulointi on jäänyt siitä huolimatta muutamaan kertaan. Yleensä ripuliepisodit saadaan lopullisesti katkaistua mahavaivaisen koiran ruoalla (tällä kerralla käytössä Hill's), mutta nyt Ringa on ripuloinut sitäkin syödessään. Alkoi kotikonstit loppua. Ringastakin otettiin verikokeet ja silläkin veri-, maksa- ja munuaisarvot OK. Haima-arvo saadaan vasta vähän myöhemmin. Haimaongelmaa en ollut tullut ajatelleeksikaan, mun veikkaus oli krooninen suolistotulehdus, mitä eläinlääkäri ei kyllä ottanut esille ollenkaan (ja viittasi kinttaalla mun ehdotukselle). Ja mitä olen haimasta ja ripulista nyt lueskellut, niin en oikein usko siihen vieläkään. Tosin eläinlääkäri ajatteli varmaan, että jos syy olisi haima, olisi nämä sellaisia alkuvaiheen oireita, joten hyvä se on varmasti tarkistaa. Seuraavaksi otetaan ulostenäytteet, mikäli ripulointi vielä jatkuu. Todennäköisestihän tää kuitenkin oli nyt tässä, eikö se aina niin mene, että kun aikansa venyttää lääkäriin menoa ja lopulta sitten menee, niin siihen loppuu sitten tauti? No toivottavasti loppuu.

Kotona otin reippaista eläinlääkärikävijöistä pari kuvaa. Juha kysyi kuvat nähtyään, että miten sain Ringan pysymään aloillaan :D No ehkä se aina just kahden kuvan ajan siinä pysyi. Taisi vastaanottokäynti sen verran väsyttää, vaikka kyllä se sielläkin välillä pötkötteli ja oli siis yllättävän rauhallinen. Näköjään Ringakin tykkää enemmän Otuksesta kuin Akuutista ;) Ja lisätään nyt tähän, että ei mulla mitään suurempaa ole Akuuttia vastaan (kuten ei varmaan Ringallakaan). Viime vuonna tuntui vaan, että haluan kokeilla Otusta ja olen ollut siihen tyytyväinen. Voidaan mennä vielä Akuuttiinkin, jos vaikka tarvitaan joskus jotain sieltä löytyvää erityisosaamista.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...