Kehityskelpoinen yksilö

Ollaan tässä talven mittaan puuhasteltu ihan pikkujuttuja Ringan kans, eikä aina mitenkään säännöllisestikään. Ja sehän oppii jotain! Ringa on oppinut pysymään paremmin aloillaan noudoissa, onhan se edelleen sellainen lähtevän näköinen ennen käskyä eikä ohjaaja meinaa uskaltaa hengittääkään, mutta ei se enää karkaa. Ainakaan joka kerta :) Ja se jopa pystyy toteuttamaan jotain muita käskyjä ennen noutoa, kuten vaikka seuraamaan hetken. Tosin vain sinne heitetyn esineen suuntaan, toiseen suuntaan liikutaan kyllä kans, mutta siinä yhteydessä ei voi puhua seuraamisesta... Lisäksi Ringa on oppinut paremmin pitämään noutoesinettä suussaan luovutusvaiheessa. Edelleen sylkäisyreaktio on herkässä, mutta nyt ohjaajan käsi sentään ehtii jo kapulan alle. Vähän ollaan myös harjoiteltu viemistä. Ainakin kerran silleen, että Juha meni seisomaan lumihankeen ja minä lähetin Ringaa pyörätieltä. Hanki toimi rajapintana, kuin vesi ikään. Ja veihän se. Mutta sitten ei muistettu enää harjoitella ja lunta tuli liikaa. Nyt odotetaan että ne vähän sulais. Kunhan ei odoteta liian kauan, että ehdittäis edes jokunen harjoitus tehdä ennen sulanmaanaikaa ja vesitreenikautta. Onkohan se vielä oppinut jotain, mikä ennen tuntui mahdottomalta opettaa... No välillä se malttaa paremmin odottaa istumassa kun tehdään vaikka sivulletuloharjoituksia, eikä pompahtele sieltä vierelle omin luvin :) Joo ja paikallaolo tutussa hallissa on (uskaltaisinko sanoa) varma. Namikupin kans. Mutta vaikka uskaltaisin sitä sanoa varmaksi, niin en minä siihen kyllä luottaa uskalla :D Maassa ollessaan Ringa tärisee koko ajan, enkä usko sen johtuvan kylmästä hallista. Kiihdyksissään se on, vaikka muka rauhassa makaakin. Voi että voi joku liike olla hermoja raastavaa koiralle (ja ohjaajalle).

Ringa on kehittynyt. Mutta väittäisin, että ohjaaja se vasta kehittynyt onkin ;)

Omien tokoilujen lisäksi ollaan jatkettu OKK:n ryhmässä torstaisin. Lisäksi mukaan tuli muutamaksi viikoksi OSN:n järjestämä tokokurssi, kouluttajana Jenni Ojala. Kurssilla ollaan tehty monia hyviä ja erilaisia harjoituksia. Kuten vaikka tunnarikapuloistavälittämättäolemisharjoitus.

Lilli luoksetulossa tunnarien yli

Voin sanoa, että tuo harjoitus hirvitti etukäteen ihan reilusti. Ringalla kun on melkoinen pakkomielle kaikkeen kentällä olevaan tavaraan. Tavalliset merkit se käy vaan kattomassa, mutta kun kyseessä oli kapulat, joita on käytetty noutoharjoituksissakin, niin olin aivan varma, että en saa siihen mitään kontaktia. Aluksi se näyttikin siltä, mutta ihan oikeasti Ringa on sen verran rauhoittunut ja kypsynyt, että pystyi se lopulta tehtävän suorittamaan :) Ihan yhtä hienosti se teki luoksetulon kapuloiden yli kuin Lilli tuossa ylemmässä kuvassa :) Mutta ohjaajan reaktiokykyä tarvittiin, koska tilaisuuden tullen Ringa kyllä yritti karatakin kapuloille, vaan sainpas sen karjaistua sieltä pois.

Kurssilla ollaan kokeiltu myös temppuja, kuten pujottelua jalkojen välistä. Helppo homma eikö? Mutta koittakaapas tehdä se niin, että koira kulkee takaperin :D

Maisa ja toinen niistä mustista

Kouluttajan kanssa ollaan todettu, että Ringa suorittaa paljon liikkeitä sillä tavalla kuin se itse kuvittelee niiden kuuluvan suorittaa. Ehkä siinä on yksi syy siihen, että se sotkee niin paljon maahan- ja seiso-käskyjä. Olen huomannut jo aikaisemmin, että se saattaa ensin tehdä useamman hyvän maahanmenon, kunnes yhtäkkiä (saman treenin aikana siis) maahanmeno vaihtuukin seisomiseen. Ehkä se toteaa, että tulihan tuota tehtyä jo, nyt varmaan tarttis tehdä jotain muuta? Tai sitten toinen esimerkki, Jenni käski minun laittaa Ringan taakseni seisomaan/istumaan ja pyytämään sieltä maahan. No sivullehan se tuli :D Kun ollaan otettu sivulletuloja välillä sieltä takaa. Lisäksi kun harjoiteltiin ohjaajan kääntymistä koiran vierellä (tunnistusnoudon alku), niin seuraamaanhan se lähti, vaikka kuinka yritin sanoa istu-käskyä. Siitä jalan vierestä nyt kun kuitenkin on aina suurinpiirtein lähdetty käskyllä liikkumaan (ainakin jos käsky ei ole maahan-käsky). Ai niin, se maahanmeno selän takana alkoi onnistua ihan pienen treenin jälkeen. Sanoinhan, että se on kehityskelpoinen :)

Kivoja juttuja, tosiaan :) Mutta siitä huolimatta tokossa joku tökkii. Ensimmäisellä kerralla Jenni kertoi, että hänellä on aina selvä suunnitelma mennessään treenaamaan. Eli tietää etukäteen mitä liikkeitä treenaa, miten ja missä kohdassa kenttää. Ja jos koiran kanssa ei treenata, niin koira viedään odottamaan, eli sitä ei pidetä siinä ohjaajan vierellä notkumassa. Mulla menee kaikki nuo asiat pieleen :D Ja mitä enemmän ajattelen, niin sitä paremmin tiedostan sen, että en oikeasti jaksaisi tehdä asioita noin järjestelmällisesti. Minä olen hengailija ja fiilistreenaaja. Siinäpä yksi syy meidän menestyksen puutteeseen. Joskus vähän harmittaa koiran puolesta, kun siinä olisi kuitenkin ollut potentiaalia ja jollain toisella ohjaajalla se olisi varmasti saavuttanutkin jotain. Mutta sitten totean, että eipä se koira välitä onko se treeneissä vähän hömppäämässä vai virallisessa kokeessa hakemassa menestystä.