Meillä napsuu taas (tai edelleen). Eikä me vieläkään tiedetä mikä, missä ja miksi. Ja Emma huomaa napsumisen edelleen. Juha on muutaman kerran heltynyt pyytämään Emman sänkyyn napsahduksen jälkeen, kun se niin säälittävästi tärisee sängyn vieressä ja sänkyyn se tuntuu aina rauhoittuvan. Eilen napsahti taas. Eikä mennyt kuin hetki, niin Emma oli sängyssä nukkumassa. Ihan rauhassa ja ihan itse sinne tulleena. Jos se ei olisi koira, sanoisin, että tää vaikuttaa ihan laskelmoidulta ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti