perjantai 8. elokuuta 2014

Stoppi juoksuvuodolle

Vuoto taisi sittenkin loppua jo hormonipistoksilla (lattialle ei ole viikkoon tullut enää tahroja, mutta kovasti Ringa on peräpäätään nuollut), mutta viimeistään eilinen leikkaus kyllä lopetti sen kuin seinään. Leikkaus tehtiin tähystyksellä Oulun Animagissa. Leikkaus onnistui hyvin, eikä avoleikkaukseen ollut tarvinnut siirtyä hetkellisestä harkinnasta huolimatta. Avoleikkauksen mahdollisuuden tiesin etukäteen, koska oli olemassa riski, että kohdussa on tulehdus, jonka vuoksi sen poisto tähystyksellä ei ole turvallista. Kohtu oli ollut suurentunut, mutta eläinlääkäri oli hetken asiaa tarkasteltuaan tullut siihen tulokseen, että tulehdusmuutoksia ei ole ja kohtu oli saatu sievästi pois tähystyksessä. Eikä siinä tulehduksen merkkejä ollut näkynyt poistamisen jälkeenkään, mutta paksuseinäinen se oli ollut. Lisäksi kohdunkaula oli ollut normaalia isompi. Jos oikein muistan, niin eläinlääkärin mukaan nämä kielivät nimenomaan päälle jääneestä hormonitoiminnasta.

Leikkauksen jälkeen Ringa oli aika tokkurassa, koska se oli saanut kivunlievitykseen myös buprenorfiinia (opioidi). Mielellään se olis jäänyt nukkumaan Animagin paljaalle lattialle (pehmeän pedin viereen) pää minun sylissä, mutta eläinlääkäri patisti sen ylös ja meidät kotiin.


Kotona oltiin ehditty olla hetki, kun Ringa käveli haparoivin askelin puruluukaapille sen näköisenä, että jotain on tänään unohtunut :) Ruokaa sille oli "pakko" antaa muutaman tunnin päästä, koska pää nousi joka kerta, kun joku meni keittiöön ja Ringa oli valmiina pomppaamaan perään. En ollut pitänyt kiirettä ruokinnan suhteen, koska muistin, että Emmalle ei maistunut ruoka koko iltana leikkauksen jälkeen.

Eikö täällä saa ruokaa?

Nyt leikkauksen jälkeisenä päivänä koira näyttää aivan normaalilta. Jos ei oteta huomioon haavansuojapukua (tällä helteellä) eikä ronskisti ajettuja karvoja. Karvojen ajelu ei mua haittaa, kasvaahan nuo takasin :) Kipeältä Ringa ei todellakaan vaikuta, mutta rauhassa ollaan oltu ja kipulääkettä se on saanut eläinlääkärin ohjeen mukaan. Mulle uusi tuttavuus Dolox (mietin, että kehtaanko farmaseuttina myöntää, että en tunne, mutta kehtasin) ei näköjään maistu yhtä hyvältä kuin Rimadyl. Ainakaan lääkkeille nirson Ringan mielestä. Molempien pitäis olla makutabletteja, mutta Doloxia Ringa ei syö kädestä, vaikka Rimadyl menee.

Enemmän kuin napa paljaana.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...